Päivä valkeni ihan mukavannäköisenä. Plusmiinus nollakeli, luntakin hiukan sateli. Ei muuta, kun koiran kanssa mettään. Mun äiti lähti mukaan koiransa, Artun, kanssa ja voi että, kun niillä oli Nalan kanssa hauskaa.
Ryhmärämä koolla. Koirat olis koko ajan menossa, jolloin kuvaamisesta ei tuu yhtään mitään.
Pippuri (tuo minikaveri liinassa) oli myös mukana. Ihan mahtava tää Mun kotto:n Marsupi! Se on siis pikaneliöliina. Ei kantoliina, muttei reppukaan, vaan muotoonleikattu liina, jossa tarrakiinnitykset. Suosittelen! TÄSSÄ linkki sivuille, josta se löytyy. Remmottiin puoltoista tuntia umpimettässä eikä liina hiostanut, eikä se ruvennut painamaan mistään ikävästi ja tyttö kulki kevyesti mukana. Ihanaa päästä metsän keskellekin, jonne ei vaunujen kanssa lähdetä.
Täällä ei kauheesti muita ihmisiä näkyny. Elukoitten tallaamia polkuja vallan.
Nalalla oli kivaa, kivaa, kivaa!
Seuraavalla kerralla täytyy ottaa ihan kamera mukaan, eihän näistä kuvista oo mihinkään, kun kännykän kamera on liian hidas näille hauvoille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti